Terkkari.fi ei ole enää saatavilla täällä. Kokeile sijaan terve.fi.

Miten ajatukset ja tunteet korreloivat

Ihmisen aivot ovat yksi maailmankaikkeutemme kiehtovimmista elimistä. Mielenfilosofiassa tutkitaan tietoisuutta ja sen syntyä, kun taas tietotekniikka ja robotiikka käsittelevät aihetta tekoälyä rakentamalla. Ihmisen toimintoja ohjailee kuitenkin tietoisuuden ja ajatusten lisäksi laaja ja rikas tunnemaailma, joka voidaan jossain määrin selittää neurobiologisten impulssien kautta.

 

Tunteet muodostuvat aivojen tulkitessa aistihavaintoja

Tunteet ovat näkymätön ilmiö ihmisen olemuksessa. Tunteet ohjailevat jossain määrin ajatuksiamme ja olemustamme, ja tunteisiin liittyy paljon niin pelkoja kuin myös positiivisia mielleyhtymiä. Yksi halutuimmista tunnekokemuksista ihmisen elämässä on rakastuminen, joka neurobiologiselta kannalta katsottuna voidaan selittää aivojen tuottamien mielihyvähormonien vaikutuksena ihmisen olemukseen.

 

Aivokemialliset reaktiot

Aivot tuottavat mielihyvähormoneja, kuten dopamiinia, endorfiineja, serotoniinia ja oksitosiinia, ihmisen saadessa miellyttäviä aistihavaintoja, ja keskushermosto välittää näitä mielihyvähormoneja elimistöön, joka puolestaan tulkitsee ne hyvänolon tunteeksi, vaikkapa rakastumiseksi.

Mielihyvähormonien tavoin ihmiskeho tuottaa myös muita hormoneja. Yksi näistä on adrenaliini, jota muun muassa munuaiset ja aivolisäke tuottavat ja erittävät kehoon stressitilanteissa. Näitä stressitilanteita voivat olla vaikkapa väkivaltaiset kuvat tai kokemukset. Aivot tulkitsevat adrenaliinin tuotannon merkkinä vaarasta, joka puolestaan laukaisee kehossa epämiellyttäviä tunnereaktioita, kuten pelkoa.

 

 

Tunteet ja ajatukset nivoutuvat yhteen tietoisuuden avulla

Tunteet ja ajatukset siis perustuvat ainakin osittain ihmiskehon luontaiseen biokemiaan ja aivojen neurobiologiaan. Aivojen sähköiset impulssit toimivat eräänlaisina psykofyysisten kokemusten viestinviejinä. Tavanomaisen tietoisuuden tasolla oleva ihminen ei ehkä juurikaan prosessoi kokemiaan tunteita analysoimalla niitä, jolloin voidaan ehkä puhua hyvinkin automatisoidusta reaktioketjusta. Ihminen kokee jotain, miellyttävää tai epämiellyttävää, ja kokemus synnyttää tunnereaktion.

Ajatusten ja tunteiden lisäksi on olemassa myös tietoisuus, toisin sanoen se osa ihmisen olemusta, joka ajattelee aktiivisesti. Tietoisuuden kehittyessä, esimerkiksi lapsen kasvaessa, myös kyky eritellä ja tunnistaa tunnereaktiot kasvaa ja kehittyy. Erilaisten tietoisuutta kehittävien aktiviteettien, kuten pelien, liikunnan, meditaation tai vaikkapa taiteen avulla ihminen voi edelleen aikuisiässä kehittää omaa tietoisuuttaan tilaan, jossa tunnereaktiot tai ajatukset eivät niinkään ohjaile ihmistä, vaan ihminen itse kykenee hallitsemaan sekä ajatuksiaan että tunteitaan.